Junamatkailua enemmän Sveitsistä saa irti vuokraamalla auton. Niinpä meidänkin katseemme täyhyilivät maahan saavuttuamme Zurichin lentokentän autovuokraamojen suuntaan. Me keski – ikäiset naisimmeiset emme rattiin Alppimaassa hinkuneet, kun taas maassa puoli vuotta kotiaan pitänyt Julia, joka on Kimi Räikkösen, Ari Vatasen ja Heikki Kovalaisen sukua, suorastaan paloi intoa Sveitsin ajoittain varsin kiivasrytmiseen liikenteeseen. Ongelmansiemen piili vain siinä, että Julia oli auton vuokraamiseen puoli vuotta liian nuori. Saamiemme tietojen mukaan Sveitsissä vuokra - autoa ei luovuteta alle 21 -vuotiaalle, jotkut vuokraamot pitävät rajana jopa 25 vuotta. Optimisteina kuitenkin arvelimme, että Julia kelpuutettaisiin toiseksi kuskiksi.
”Ai, sinä et olekaan 25 vuotta”, totesi vuokraamon virkailija kuin tipauttaen joka sanan yksitellen tajuntaamme, Julian kaivettua ajamiseen oikeuttavan korttinsa lompakostaan. Silmiemme edessä vilisi menetetty autoreissu mukavine pysähtymiseen, linnoineen, lampaineen ja tilalle hypähtivät jäykät junamatkat aikatauluineen ja odotteluineen. ”Teidän pitää siis maksaa nuoren kuljettajan lisää”, virkailija jatkoi. Kohta alla siis oli kuin olikin näppärä Seat Ibiza ja koko maailma tai vähintään Eurooppa oli avoin.
”Ai, sinä et olekaan 25 vuotta”, totesi vuokraamon virkailija kuin tipauttaen joka sanan yksitellen tajuntaamme, Julian kaivettua ajamiseen oikeuttavan korttinsa lompakostaan. Silmiemme edessä vilisi menetetty autoreissu mukavine pysähtymiseen, linnoineen, lampaineen ja tilalle hypähtivät jäykät junamatkat aikatauluineen ja odotteluineen. ”Teidän pitää siis maksaa nuoren kuljettajan lisää”, virkailija jatkoi. Kohta alla siis oli kuin olikin näppärä Seat Ibiza ja koko maailma tai vähintään Eurooppa oli avoin.
Lisää menovettä ja matka jatkuu. Seat Ibiza oli todella pikkuruokainen kulkupeli.
Navigaattori on Alppimaassakin sompailussa ehdoton. Ei kädenvääntöä siitä, onko kartanlukija, kuski vai takapenkiltä ajava oikeassa, ei taukoamatonta karttojen pläräämistä ja vaarallisia u – käännöksiä. Autovuokraamosta saatu opastaja lateli ohjeet ajoittain myös suomeksi, mutta koska opastaja puhui suomea erittäin vahvalla saksalaisella korostuksella, tyydyimme pitemmän päälle seuraamaan ohjeita saksan kielellä. Menovettä ajopelimme hörppi reilun kahden vuorokauden aikana vain 90 Sveitsin frangin eli noin 60 euron edestä. Viikonlopun ympäri Sveitsiä suhattuamme palautimme kaaran hieman ennen papereihin präntättyä ajankohtaa. Vuokraamo ei ollut kiinnostunut keskustelemaan kanssamme vaan käski jättää avaimet pöydälle ja poistua maisemista. Kaikki oli kuulemma ok.
Kaikki oli siis ok siihen asti kunnes seuraavana päivänä pirahti puhelin. Vuokraamossa oltiin kiinnostuneita tietämään olemmeko varmasti palauttaneet auton, sillä he eivät löytäneet sitä mistään. Meitä asia ei sinänsä enää kiinnostanut, ei ollut meidän migreenimme, jos auto palauttamisemme jälkeen oli vohkittu lentokentän parkkihallin uumenista. Sen jälkeen vuokraamo oli vaiti. Jäimme siis vain odottelemaan karhuaako vuokrausfirma kolmen päivän vuokraa vai kokonaisen auton hintaa.
Viehättävä majapaikkamme, jonka ainoat asukkaat olimme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti