lauantai 7. helmikuuta 2009

Täällä Erkki Toivanen Lontoo


Ikävä kyllä moista tiedotusta ei käy nyt antaminen, sillä niinhän siinä kävi, että kone nousi kyllä siivilleen Pirkkalan kentältä, mutta yksi matkustaja jäi räpistelemään rannalle. Jalka piti hereillä vielä lähtöä edeltävänä yönä kiitettävästi, joten lähteminen poikkeusolosuhteisiin miljoonakaupunkiin ei tuntunut järjenomaiselta ratkaisulta. Saarilla asuva Tiina laittoi sähköpostia että junat kulkevat miten sattuu, kauppoihin ei toimiteta tavaraa ja ihmisiä kehotetaan pysymään kodeissaan. Lisää lunta oli vielä luvassa meidän tulomme kunniaksi. Reissukaverit päättivät lähteä katsomaan saavatko koneen ilmaan sovitussa aikataulussa. Nyt matkalaisilta on saapunut viestiä, että keli alkaa olla aivan normaali. Kaikki lumi on jo kaupungissa sulanut. Se on toki heidän kannaltaan mukavaa, mutta jalan takia en harmitellut jäämistäni paitsi noista riennoista. Kun S - marketin kiertäminen on jo tuskaa, miten olisi käynyt Harrodsilla, joka levittäytyy moneen monituiseen kerrokseen muista putiikeista ja nähtävyyksistä puhumattakaan.

Muualla Englannissa viranomaiset joutuvat turvautumaan hätäkeinoihin päiväkausia kestäneen lumimyräkän takia. Lounais-Englannin Gloucestershiressa on jopa tilattu 500 tonnia pöytäsuolaa teiden kunnossapitoa varten.
Tiesuolaakin on tulossa Espanjasta suuri lasti, mutta se ehtii perille vasta keskiviikoksi. Lumikelien sen sijaan ennustetaan jatkuvan viikonlopun yli pitkälle ensi viikkoon.
Pakkaset ovat muuttaneet tiet monin paikoin luistinradoiksi – pahin tilanne on Bristolin kaupungin ympäristössä. Kyllä ovat nyt helisemässä siellä, engelsmannit.



Kun reissu meni sivu suun, on hyvä lämmitellä edellisen Englannin reissun muistoilla. Marja muutti kouluikäisten lasten kanssa Coventryyn lähelle Birminghamia muutamia vuosia sitten, puoli vuotta kestäneen tutkimusvaihdon takia. Mikko sai puhuttua maatilan toisen isännän ympäri ja pääsi yhdeksi viikoksi kuukaudessa Sohvin ja Maijun kanssa loppua perhettään tapaamaan. Eräänä huhtikuisena viikonloppuna lähdimme Peetun kanssa Mikon ja tyttärien mukaan. Samaan koneeseen lyöttäytyi vielä Lauri, joka oli matkalla Pariisiin, mutta ajatteli matkalla poiketa katsomaan miten Englannissa pärjätään. Lauri on todellinen reissulassi, joka ei jätä tilaisuutta käyttämättä, mikäli on pienintäkään saumaa päästä maan rajojen ulkopuolelle. Vierivä kivi ei sammaloidu, on varmaankin tämän reissaajan motto.





Perillä olikin jo kevät jo pitkällä. Puistot olivat täynnä lenkkeilijöitä ja kukat olivat jo täydessä terässään. Vanha sanonta kuuluu, että brittien kanssa pärjää kun muistaa kolme perusanontaa thank you, sorry ja please. Englantilaiset ovatkin hämmästyttävän kohteliaita ja ystävällisiä. Heidän yleissivistyksessään tosin tuntuu olevan ammottavia aukkoja, koska lapsille oli koulussa opetettu, että Helsinki on Ruotsin pääkaupunki. Niinpä Ohto olikin vaihtanut koulua. Joku tolkku pitää olla opetuksessakin! Koululaisten lounastauko ei ole mikään terveellisyyden riemuvoitto, sillä tyypillinen koululaisen eväspussi sisältää pillimehun, leivän, suklaapatukan ja sipsejä.




Yksi loman huippukohdista oli väistämättä käynti Warwickin linnassa, joka on yksi Englannin hienoimmista nähtävyyksistä ja siihen tutustuu lähes miljoona kävijää vuodessa. Satoja vuosia vanhat puutarhat sekä kumpuilevat niityt lampaineen olivat juuri sitä idylliä mitä saarivaltion maaseudusta on mielikuvissaan elätellyt. Kylmässä ja kolkossa linnassa asumisessa sen ensimmäisinä vuosisatoina on tosin idylli ollut kaukana. 1800-luvun loppupuolella linnaan muutti ihminen, joka muutti koko linnan elämän. Kerrotaan, että kun Daisy muutti jaarlin puolisona linnaan, oli kuin kevät olisi tullut talven keskelle. Daisylla oli erinomainen maku ja kiinnostus kaikkeen ranskalaiseen. Hänen kätensä jälkiä on näkyvissä kaikkialla linnan upeasti sisustetuissa huoneissa. Suorastaan uskomattoman aidot vahanuket antavat mahdollisuuden päästä mukaan Daisyn järjestämille kuninkaallisille viikonloppukutsuille v.1898. Daisyn puoliso Frances Richard Greville oli hyvin sallivainen puolisonsa elämäntyyliä kohtaan. Hän kustansi kutsuja joita järjestettiin jopa 400 hengelle. Vieraina nähtiin niin Walesin prinssi, joka myöhemmin kruunattiin Englannin kuninkaaksi kuin nuori Winston Churchill, josta 40 vuotta myöhemmin tuli Englannin pääministeri. Yleisesti uskottiin Daisylla olleen suhde Walesin prinssin kanssa, joten vaikuttaa siltä, että Englannin kuninkaalliset ovat osanneet aina pitää yllä skandaalin käryä. Englantilaiset äänestivät 100 vuotta Daisyn kutsujen jälkeen Churchillin kaikkien aikojen merkittävimmäksi englantilaiseksi.



Oikealla itse Walesin prinssi

Ei kommentteja: