Tiernapojat ovat joulun tähtiä

Kuvat by Rilla

Hyvää iltaa, hyvää iltaa itse kullekin säädylle sekä isännille että emännille, jokaiselle kuin talossa on….Laulu kaikuu upeasti tiernapoikakoulussa Hintan kauniin seurakuntatalon holvikaton alla. Teemme aikamatkan ja eläydymme jouluun tuhansien vuosien ja kilometrien päähän. Oulussa on alkanut tierna–aika.

Matteuksen evankeliumiin pohjautuva tiernapoikanäytelmä on saanut alkunsa keskiajalla, jolloin koulupojat kiersivät esittämässä tähtipoikia taskurahojen toivossa. Nimirooleissa esiintyvät karski kuningas Herodes, tummaihoinen ja etnohenkinen Murjaanien kuningas, Herodeksen palvelija Knihti ja joulun tähteä kantava Mänkki. ”Haluamme olla mukana levittämässä tiernaperinnettä ja samalla toivomme, että kristillisen joulun sanoma ja odotus saa jalansijaa kaupallisen joulun keskellä”, toteaa Oulun seurakuntayhtymän tiedottaja Sanna Krook. Maksuton opetus on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille kouluikäisille tytöille ja pojille yksin tai valmiin ryhmän kanssa. Tiernapoikien näytelmä on laulun, näytelmän ja yhdessä tekemisen kokonaisuus. Tiernapojat esiintyvät esimerkiksi kouluissa, työpaikoilla ja joulunajan juhlissa. Oulun ev.lut. seurakunta on järjestämässä tiernapoikakoulua Tiernasäätiön avustuksella.

Hintan Tiernapoikakoulua vetävä Merja Hongisto on opettanut tiernapoikaperinnettä päiväkodeissa jo kymmenen vuotta. ”Pienimmät eivät vielä tässäkään porukassa osaa lukea, mutta kaikki ovat oppineet ohjelman täysin ulkoa. Meillä on kuusi harjoituskertaa ja niistä yhden olemme teatterilla ilmaisutaidon opissa. Pienten kanssa on hyvä olla porkkanoita tarjolla, esimerkiksi kun on opittu tietty määrä ohjelmaa, voidaan ottaa miekat ja tähti esille ja sitten vaatteet”, Hongisto kertoo. Herodeksen rooli on halutuin, mutta rooleista on aina päästy yksimielisyyteen sovussa.

Tällä kertaa Herodeksen rooliin eläytyy taidolla ja tunteella 12- vuotias Anssi Karjula. Jo ensi hetkistä tulee tunne, että tätä on esitetty jo aiemmin. Selviääkin että Anssi on sisarustensa kanssa ollut jo vuosia mukana Tiernapojissa. Murjaanien kuninkaalle Juhana Lepistölle harrastus on uusi, mutta komeasti kaikuu hänenkin soololaulunsa ”Hoo, jos minä olen musta” miekan kalistessa Herodeksen ja knihdin miekkoihin. Tiernapojat ovat pukeutuneet Willamiinassa valmistettuihin asuihin. Hienot asut tuovat näytelmään juhlavuutta ja arvokkuutta. Herodeksen värit ovat purppuranpunainen ja kulta. Musta Murjaanien kuningas on verhoutunut mustaan viittaan. Knihdin tunnusväriksi on vakiintunut sininen. Mänkki on ryhmästä kaikkein vaatimattomimmin pukeutunut, mutta hänellä on komein rekvisiitta, Jeesuksen syntymää symboloiva tähti, jota hän pyörittää.

Kuvaelman edetessä Herodes ja Murjaanien kuningas käyvät valtataistelun, jonka lopuksi Murjaanien kuningas polvistuu Herodeksen eteen. Lauletaan Murjaanien kuninkaan antautumisesta, tähden syttymisestä ja Jeesuksen syntymisestä. Tiernapoikaperinne on arvokas osa oululaisuutta ja Oulun tiernapoikakuvaelma on ainutlaatuinen. Samanlaisena sitä ei esitetä missään muualla.
Niinpä Anssi – Herodes kysyykin Rami – knihdiltä: ”Ookko nää nähäny niitä kolomea itäisen maan viisasta miestä”? Herodes lähettää Knihdin Betlehemiin surmaamaan pienet poikalapset. Lauletaan ylistyslaulu Venäjän Keisari Aleksanteri II:lle. Knihti palaa tehtävän suoritettuaan ja hänelle tehdään kunniaa. Lauletaan Vapahtajan syntymisestä ja ilosanomasta. Tiernapojat esittävät lisälauluja niin kauan, että knihti ehtii kerätä yleisöltä runsaan palkkion.

”Tiernapoikatarinassa on sitä jotain, koska pojat ja tytöt ovat innolla mu
kana. Harjoituksiin ei tarvitse houkutella. Ja kun tarinan oppii sen muistaa koko loppu iän. Olen tavannut paljon isiä, jotka haikeina muistelevat omia tiernapoika-aikojaan ja nyt ovat innoissaan, kun oma lapsi oppii sen. Osalla porukasta on varmaankin ajatuksena osallistua tiernapoikakilpailuun, mutta meidän pohjimmainen tarkoitus ei ole kilpailuun valmistautuminen vaan tiernaperinteen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle”, Hongisto kertoo. Näytelmä levittää joulunsanomaa ja joulumieltä kaikelle kansalle. Marraskuun lopulla Oulussa syttyvät erityiset tähdet. Tierna–aika on oululainen tapa ottaa joulu vastaan.

Karjulan lapset voittivat Tiernapoikakilpailun yleisen sarjan ja pääsivät esiintymään presidentin linnassa Tarja Haloselle. Esityksen voit katsoa täältä:

http://www.yle.fi/alueet/oulu/2009/12/oululaiset_tiernat_esiintyivat_presidentille_1251156.html

Tiesitkö tätä tiernapojista?
- Tiernapoikaperinteen juuret löytyvät keskiajan katolisesta kirkosta.
- Suomeen ja Ouluun näytelmä lienee tullut opiskelijoiden matkassa Ruotsista.
- Sana tierna tulee ruotsin kielen tähteä merkitsevästä stjärnä -sanasta
- Oulun seudulla perinne on säilynyt elävänä 1800 – luvun loppupuolelta saakka, jolloin nykyinen versio on syntynyt.
- Itsenäisyyden ajalla Venäjän keisarin kehuminen ei ollut suotavaa, ja suuriruhtinaan tilalle ehdotettiin laulettavaksi "Pohjolan sotasankari Mannerheim". Tämä ei kuitenkaan koskaan vakiintunut osaksi näytelmää ja nykyäänkin tiernapojat laulavat "Keisari Aleksanterista, Suomenmaan suuriruhtinaasta".
- Tiernapojat eivät alkuaikoina Oulussa olleet kovin pidetty ilmiö. Kilpailu oli kovaa ja usein jouduttiin tappeluun, jossa toisten varusteita yritettiin särkeä. Tappeluja syntyi, jos vieras ryhmä eksyi toisen ryhmän alueelle, kaupunki kun oli tarkoin jaettu eri ryhmien kesken. Aluejaosta luovuttiin Oulussa vasta vuonna 1979.
- Ensimmäinen tiernapoikakilpailu käytiin Oulussa jo vuonna 1933
- Tiernapoikakilpailut pidettiin tänä vuonna Rotuaarilla 21 -22.11.2009