Työreissulla tutustuin piskuiseen Paltaniemen kylään Kajaanin kupeessa, joka on kahminut itselleen aimo joukon merkittäviä nähtävyyksiä. Paltaniemi voi ylpeillä Eino Leinolla, Elias Lönnrothilla, uniikilla kuvakirkolla ja onpa pitäjässä myös yksi Suomen ensimmäisistä kotiseutumuseoista, jota itse Venäjän Keisari on kunnioittanut läsnäolollaan.
Verannan tukipilaria halatessa alkaa runosuoni sykkiä ovathan sitä sivelleet kahden mestarin kädet.
Kaunis museotie johdattelee perille Paltaniemen kärkeen. Oikealla rantatörmällä punainen Eino Leino - talo suuren nurmikentän ympäröimänä, Vasemmalla kuvakirkko keisarintalleineen. Kajaanin piirilääkäri Elias Lönnroth osti Hövelö - nimisen tilan v.1834. Pitkä työmatka kaupunkiin tuotti hankaluuksia ,joten hän luopui talosta, mutta sai kuitenkin ensimmäisen osan Kalevalasta valmiiksi Hövelössä asuesssaan. 43 vuotta myöhemmin talossa syntyi Eino Leino. Suomen tunnetuin boheemi, räiskyvä taitelija, joka näkyy vahvasti tässä päivässä kaikilla median alueilla. Keppi, viitta ja lierihattu olivat Leinon tunnusmerkkejä. Hövelö purettiin, mutta Leinon 100 – vuotis syntymäpäivän kunniaksi rakennettiin muutaman kilometrin päähän Einon Leinon talo alkuperäisten piirustusten mukaan. Hövelöstä on tuotu taloon verannan tukipilari ja sitä hieromalla alkaa runosuoni sykkiä, ovathan sitä sivelleet kahden mestarin kädet. Yhdessä huoneista on valokuvia Einon Leinon elämänvaiheista ja toisessa hänen teostensa ensipainokset. Vaikka talo ei olekaan alkuperäinen, elää siellä vahvasti runoruhtinaan henki. ”Eino Leino on kuolematon”, julistaa talossa kahvilaa pitävä Kirsi Kilpeläinen. Salissa kaikuu Nocturne, jota kirjoittaessaan Leino oli Kangasniemellä Otto Mannisen vieraana. Heinäkuisena iltana paperille piirtyi runo, jonka Suomen kansa on ottanut omakseen. Runo ei välttämättä ole Leinon paras, mutta varmasti tunnetuin ja rakastetuin.
Oman aikansa suurimman boheemin tunnusmerkkejä olivat musta hattu ja viitta
Kuvakirkon vieressä on keisarin talli. Kainuussa valmistauduttiin hänen Majesteeettinsa Keisari Aleksanteri I:n vierailuun vuonna 1819. Keisarin vierailua koskeva kirje luettiin Kajaanin kirkossa 15.8.1819. Siinä kehotettiin laittamaan kuntoon parhaat majoitus – ja ruokailupaikat mitä pitäjistä löytyy. Vuolijoen Haapakankaalla ei ollut kuitenkaan yhtään keisarilliseen aterioimiseen sopivaa huonetta. Vasta valmistunut talli puhdistettiin tarkoitukseen sopivaksi. Niinpä kun keisari kysyi hovimestarilta ”missä minun ruokasalini”, tämä vastasi ”Vaihteen vuoksi tallissa Teidän Majesteettinne”. Paikka kelpasi keisarille ja Keisarin aamiaistallista tuli yksi suomen vanhimmista kotiseutumuseoista. Vuonna 1826 talli purettiin ja siirrettiin Paltaniemelle. Pöytään on poltettu keisarin ja hänen seuralaistensa nimet. Merkillepantavaa on, että ruokailuun käytetty tila pienenee arvoalennuksen mukaan.
Paltaniemen tunnetuin matkailukohde on epäilemättä kuvakirkko, joka on kuuluisa seinä – ja kattomaalauksistaan. Pitkään uskottiin, että maalausten tekijä oli oululainen kirkkomaalari Toppelius, todennäköisesti asialla on kuitenkin ollut hänen kollegansa Emanuel Granberg, joka maalasi kuvat v. 1778 – 1781. Viimeistä tuomiota esittävästä maalauksesta on perimätiedon mukaan poistettu alaosa, koska se aiheutti kaikessa kauheudessaan varsinkin naispuolisissa katselijoissa pyörtymiskohtauksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti