Monien roolien nainen

Minna Canthin syntymästä on tänään kulunut 165 vuotta. Tämän monien roolien naisen syntymäpäivää on liputettu Suomessa vuodesta 2003 alkaen myös tasa - arvon päivänä. Niinpä tänään aamulla Muuramessakin kymmenet siniristiliput hulmusivat sinistä, tällä kertaa pilvetöntä taivasta vasten. Minna Canthin elämän tärkeimmät vaihteet liittyvät vahvasti Jyväskylään sillä hän aloitti vuonna 1963 ensimmäisten opiskelijoiden joukossa vasta perustetussa seminaarissa. Jyväskylässä hän perusti perheen ja oli hyvin aktiivinen monella rintamalla.

Nainen, joka sai ensimmäisenä kunnian nousta kansallisten suurmiesten linnalle liputuksen arvoiseksi, ei voi olla kuka tahansa henkilö. Minna Canth rikkoikin naisille asetettuja rajoja monin tavoin. Canth oli kirjailija, lehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja ja liikenainen. Minna Canth syntyi Tampereella 19.3.1844 ja kuoli Kuopiossa Snellmanin päivänä 12.5.1897. Snellmanin ohella Canth oli yksi Kuopion merkittävimmistä henkilöistä 1800 - luvulla. Minna Canthin elämään mahtui siis myös aika Jyväskylässä, jossa hän opiskeli, avioitui ja synnytti seitsemän lasta.

Ulrika Wilhelmina Johnson kävi Kuopiossa kahta valmistavaa koulua ja ruotsinkielistä tyttökoulua. Syksyllä 1863 hän pääsi ensimmäisten naisopiskelijoiden joukossa aloittamaan opiskelun kansakoulun opettajaksi Jyväskylän juuri perustettuun seminaariin. Minna – nimen hän otti käyttöön seminaarissa. Opiskelu keskeytyi jo kahta vuotta myöhemmin, jolloin Minna avioitui seminaarin luonnontieteen opettajan Johan Canthin kanssa. Perheeseen syntyi Jyväskylässä seitsemän lasta: Anni, Elli, Hanna, Maiju, Jussi, Pekka ja Lyyli. Jyväskylässä asuessaan Minna kirjoitti lehtiin ja hänen esikoisteoksensa Novelleja ja kertomuksia julkaistiin. Vuonna 1879 lehtori Canth kuoli lyhyen sairastamisen jälkeen Helsingissä. Järkyttynyt Minna odotti seitsemättä lastaan ja epäluulo Helsinkiä kohtaan syöpyi hänen mieleensä lopuksi ikäänsä. Tammikuussa 1880 syntyi perheen nuorin tytär. Kaksi kuukautta myöhemmin kolme hevoskuormaa muuttotavaraa ja lapsia lähti kolmen päivän matkalle Kuopioon. Minna Canthista tuli 17 vuoden tauon jälkeen taas kuopiolainen. Minna Canth otti hoitaakseen vanhempiensa pahasti tappiollisen puuvillaputiikin. Kuopion tuomiokirkon vieressä, Snellmanin puiston laidalla sijaitseva putiikki menestyi Minnan hoiteissa. Minna Canthin yrittäjänura oli poikkeuksellisen menestyksekäs ja sen myötä hän rikkoi naiselle asetettuja rajoja monin tavoin. Havaitessaan epäkohtia Canth reagoi niihin nopeasti kirjoittamalla lehtiin voimakkaita kursailemattomia kannanottoja, jotka pitivät yllä keskustelua yhteiskunnallisista ongelmista. Naisasian lisäksi Canth otti kantaa mm. sosiaalihuollon huonoon tilaan.

Vuonna 1982 avattuun Korttelimuseoon sisustettu Minna Canthin huone muistuttaa hyvin pitkälle, aina tapettien kuosia myöten parin korttelin päässä ”Kanttilassa” ollutta Minnan salonkia. Huonetta hallitsee uusrokokookalusto, joka on tiettävästi peräisin Canthien kodista Jyväskylän kodista. Tuo pöydän ääressä Canth kirjoitti kaikki teoksensa. Kirjailijan työhuone muuttui kuitenkin käden käänteessä iloisen seuranpidon tai kiivaan väittelyn keskukseksi, Minnan salongiksi, vieraiden tupsahdettua visiitille Kanttilaan. Sohvan yläpuolella seinällä on perheen valokuvia, Minna Canthin vanhemmat, Canthit nuorena avioparina ja Minna Canth 50 – vuotiaana. Huoneessa on runsaasti viherkasveja, kuten alkuperäisessä Minnan salongissa.

Kuopion korttelimuseo koostuu yhdentoista vanhan puutalon muodostamasta korttelista. Vanhin rakennus on peräisin 1700 – luvulta. Korttelimuseo esittelee erilaisten perheiden koteja ja työtiloja.Nostalginen kahvio tarjoaa herkkuja ja mahdollisuuden viivähtää viehättävässä puutarhassa. Piipahdus korttelimuseossa keskellä kaupungin kiivasta sykettä on matka menneen ajan rauhoittavaan maailmaan, aikaan jolloin Minna Canth piti puotiaan Snellmanin puiston laidalla.