Keskisuomalaiset reissurouvat häirikköinä Pietarissa

Reissurouvat perustettiin vuonna 2007 vastineeksi miesten saunaseuralle. Reissurouvien toiminta on avointa kaikille naisille, jotka tuntevat matkailun poltteen suonissaan. Tarkoituksena on tehdä erityisesti lähialueille suuntautuvia matkoja. Ensimmäiseksi kohteeksi valitsimme alkukesän hehkussa kylpevän Pietarin.

Pietarhovin eli Kesäpalatsin upeus mielessämme karautimme sinne eräänä Pietarin matkamme iltapäivänä kantosiipialuksella. Korissa oli piknikeväät ja suunnitelmissa viettää koko päivä Pietarhovin upeissa puistoissa. Ihastelimme suihkulähteitä ja saavuimme yläpihalle, palatsin edustalle. Meitä kuitenkin alettiin välittömästi hätyytellä porttia ja uloskäyntiä kohden. Koska yhteistä kieltä ei ollut, emme ymmärtäneet miksi meistä haluttiin niin pikaisesti päästä eroon, sillä matkaoppaan mukaan paikan piti olla auki vielä useita tunteja. Toki opas oli painettu jo erinäisiä vuosia sitten, mutta arvelimme, että tokkopa itänaapurikaan jatkuvasti menee hyväksi havaittuja aukioloaikoja muuttelemaan. Me olimme päättäneet päästä piknikille Pietarhovin upeisiin puistoihin joten emme häätökäskyä uskoneet. Silloin otettiin käyttöön jo käsirautamerkit. Muutkin näyttivät vetäytyvän poistumissuuntaan joten päätimme hivuttautua porttia kohti. Lopulta saimme tietää syyn: Itse Venäjän tuore presidentti Dmitri Medvedev oli tulossa visiitille kahdeksan muun presidentin kanssa. Tavallinen kansa ei ollut toivottu näky Pietarhovin alueella turisteista puhumattakaan.

Tässä vaiheessa käsirautamerkkejä ei oltu vielä tarvittu, vaan yritimme ratkaista asian keskustelemalla

Levitimme eväämme palatsin läheiselle nurmikolle ja jäimme odottamaan korkean tason vieraita. Löysimmekin hyvän leiripaikan Kesäpalatsiin johtavan tien varrelta. Olimme aitiopaikalla seuraamassa miten tienvarrella alkoi suihke. Pensaat tasoitettiin, kuivat pensaat vaihdettiin näyttävämpiin, roskia siivottiin ja puiden pikkulinnutkin tuntuivat pidättävän henkeä jännityksestä. Paikalle saapui komppanioittain armeijan sotilaita, mustat diplomaattiautot suhasivat edestakaisin poliisisaattueessa, mutta Reissurouvat mussuttivat croissantia ja sämpylää nurmikolla.

Näistä koroista en luovu - kisan finalistiehdokas herkistyi keskellä kävelytietä

Kellon tullessa lähelle h - hetkeä asetuimme portin liepeille odottamaan lomamme huippukohtaa. Muista paikalla olleista turisteista sotilaat eivät piitanneet, mutta meille annettiin tiukkasanainen häätökäsky. Marja yritti vielä selittää, että me haluaisimme nähdä presidentin, mutta tyly tuomio oli: ”Te ette voi nähdä häntä, poistukaa linja - autoasemalle”. Päivien mittaan meidät häädettiin pois eräistä häistä, koska niiden väitettiin olevan yksityistilaisuus, pyydettiin poistumaan piknikiltä puistosta, koska olimme kuulemma valloittaneet lasten leikkipuiston sekä kiellettiin nauramasta kirkossa, joten totesimme olevan mahdotonta olla itänaapureille mieliksi. Matkaopaskirja tosin olikin varoittanut, että ihmisten tylyyttä Pietarissa ei kannata hätkähtää. Venäläinen ei hymyile tuntemattomalle, koska hymy on tarkoitettu vain rakkaille läheisille. Sovimme kuitenkin, että ennen seuraavaa reissua luemme Kultaisen käytöksen oppaan, jotta osaamme käyttäytyä itänaapurissakin niin, että emme joudu joka paikassa ulosheitetyiksi. Hyvät tavat ovat maailmalla valttia.

Aidan taakse kertyi sotilaspoikia pitkät rivit

Toki ei ollut fiksua nauraa kirkossa, jossa kaikkien paikallisten keisarien sukuhaudat sijaitsivat, mutta lieventäväksi asianhaaraksi katsottakoon, että nauroimme sille, että olimme niin kiltin ja kunnollisen näköisiä, että uppo – oudot turistit uskoivat laukkunsa huostaamme. Katri, jota ei sanojensa mukaan historia niin jaksa kiinnostaa istuskeli kirkon seinustalla, kun pari turistia oli tullut kysymään voisiko hän pitää heidän laukkujaan vähän aikaa. Turistit viipyivät poissa ainakin kymmenen minuuttia, tuossa ajassa laukunvartija olisi ehtinyt jo aika kauas, jos olisi sattunut olemaan sitä sorttia. Ehkä turistit arvelivat, että veli venäläiseen ei voi niin luottaa.

Pietarin reissusta riittää aihetta useampaan postaukseen asti, sillä totta kai jouduimme ongelmiin myös tullissa. Tosin meistä riippumattomista syistä. Pietari on myös niin upea ja monitahoinen kaupunki, että sen erityislaatuisuutta ei aivan yhdellä rykäisyllä pysty selvittää.