MIKÄ MINUSTA TULEE ISONA?
On taas se aika vuodesta jolloin tuhannet yläasteen tai lukion lopettavat nuoret joutuvat miettimään kysymystä: Mikä minusta tulee isona? Kyseisellä otsikolla varustettu vuosia sitten 13-vuotiaana kirjoitettu aine löytyi pojan vanhoista koulupapereista.
”Mikä minusta tulee isona? Sitä ei tiedä kukaan. En edes minä itse. Ehkäpä minusta tulee opettaja? Saisi komentaa penskoja ja käväistä aina tuntien välissä opettajanhuoneessa kahvilla. Se olisi rentoa. Jos joku ei olisi kunnolla tunnilla niin heittäisi ulos. Pistäisi lapset hiljaiseksi ja ottaisi itse vaikka pienet nokoset. No ei se taida aivan noin olla. Ei, ei minusta ole opettajaksi”. (Opettaja on kirjoittanut reunaan ihmettelevän kommentin: Miksei?)
”Entäs sitten poliisi? Antas vaan sakkoja, pistäs roistot kuriin ja putkaan. Tuo taisi olla jotain pikkupojan kuvittelua. Oikeasti poliisina oleminen on varmaan paljon muutakin. Ja eipä minusta taida poliisia saada tekemälläkään. Ehei.
Jos sitten vaikka roskakuski? Ajatellaanpa asiaa uudestaan. Ai roskakuski? Ei ikinä.
Pitäisi kuskata toisten roskia ja haju olisi niin autossa kuin omissa vaatteissakin sama kuin olisit heittänyt saunan kiukaalle lehmänlantaa. Siihen työhön minä en ala ikinä.
Mutta autokoulun opettaja olisi varmaan ihan hyvä ammatti. Istuisi auton kyydissä ja opettaisi ihmisiä ajamaan autolla. Tiiä vaikka saisi istua tulevan rallimestarin kyydissä.
Sekin ammatti taitaa kuitenkin mennä sivu suun, koska kun en itse osaa ajaa kunnolla edes polkuautolla niin vielä pitäisi opettaa muita ajamaan oikeaa autoa. Höpsis!
No vaikkapa sähköasentaja? Rakennukselle vetelisi piuhat ja pistorasiat. Ei se olisi huonoimpia hommia, mutta sekin työ jää varmaan kokematta. Taitas tämän sähkömiehen viimeiset sanat olla: Mikäs piuha se täällä roikkuu?” jota seuraisi kauhea: ”TZZZZZZ”.
En minä semmoseen työhön ala. Ei ei.
Kai minusta sitten tulee joku kerjuuäijä joka asuu roskiksissa ja siltojen alla.”(ilmeisesti silloin ei roskisten hajusta ole haittaa..)” Käyn sitten kadulla kerjäämässä sen verran rahaa että pysyn edes suunnilleen hengissä”.
Sulkuihin tehdyt lisäykset äidin, joka aineen löysi…
keskiviikko 11. maaliskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
HAHA! :D Etpä silloin vielä tiennyt, vaikka ainekset onkin ollut jo olemassa, että kirjoittajahan susta tulee! :)
Oho, luulin sun vanhaksi aineeksi ennen kuin luin uudestaan. :D
Mutta ehkä tästäkin kirjoittajasta tulee myös jonain päivänä toimittaja. ;)
Niin, onhan nuo ammatit aika miehisiä,mitä on kaavaillut...:)
jos olisi oma siinä olisi varmaan ollut kirjaston täti, ruotsin opettaja jne.
Lähetä kommentti