Anni Bloqvistin jalanjäljillä Ahvenanmaalla

Anni Blomqvist on ikuistettu myös postimerkkiin.

Keskikesällä Ahvenanmaalla tuntuu ja maistuu vahvasti kesältä. Maarianhamina, jonka Venäjän tsaari Aleksanteri I perusti ja nimesi vaimonsa Marian mukaan, kuhisee iloisia, lomatunnelmasta nauttivia ihmisiä. Maarianhamina tuntuu kesäaikaan hyvin kansainväliseltä paikalta. Ahvenanmaan omaleimaisuus on silti aistittavissa kaikkialla. Satamassa värien kirjo on hengästyttävä. Kun lähtee kaupungista kohti saaren sisäosia, ainutlaatuinen luonto lumoaa. Joka mutkan ja notkelman takaa voi odottaa löytävänsä jotakin mielenkiintoista. Punamultaiset hyvin hoidetut talot ja puutarhat kumpuilevassa maastossa ovat tyypillisintä ahvenanmaalaista maisemaa. Myös ensimmäistä kertaa Ahvenanmaalla vierailevat olivat vaikuttuneita näkemästään ja kokemastaan. Heinäkuusta huolimatta tungosta ei ollut missään. Saarilla sai olla aivan omissa oloissaan.



Matkalla on tietenkin tapana tutustua tärkeimpiin nähtävyyksiin, joista Sund on saanut itselleen kaikki maakunnan tunnetuimmat käyntikohteet. Kahden linnoituksen rauniot, pari hienoa museota, merkittävän keskiaikaisen kirkon eikä maisemiakaan voi moittia. Kastelholman linnasta on ensimmäinen maininta vuodelta 1388, mutta sitä on rakennettu jo vuosisatojen ajan. Linnan takana sijaitseva Jan Karlsgårdenin idyllinen museoalue rakennettiin kertomaan ahvenanmaalaisesta talonpoikaiselämästä 1800-luvulla.


Ajelimme ensimmäiseen yöpaikkaamme, Suomen läntisimpään kuntaan, Eckeröön, joka komeilee Pohjoismaiden aurinkotilastojen kärjessä. Huristelimme mutkaista postitietä, jota pitkin talonpojat kuljettivat postia pätkän kerrallaan. Yksi Ahvenanmaan massiivisimmista rakennuksista löytyy Eckeröstä. Kun Venäjä sai Suomen haltuunsa 1809, tsaari Aleksanteri I halusi rakentaa autonomisen Suomen läntisimpään kolkkaan erityisen komean postitalon, jota ruotsalaiset kateellisina katselisivat mereltä päin. Rakennus valmistui v.1828 ja sen suunnitteli C. L. Engel. Tuohon aikaan kuviteltiin postin kulkevan aina Eckerön kautta.





Engelin suunnittelema Eckerön komea postitalo.


Saltvikin viikinkimarkkinoilla Ahvenanmaalla syödään silakkahampurilaisia, värjätään lankaa ja tehdään historiaa eläväksi. Tapahtuma kerää vuosittain paikalle alan harrastajia monista eri maista.


Vuonna 1977 Saltvikistä löydetty vanha viikinkiaiheinen neula innosti saltvikiläisiä tutkimaan omaa muinaishistoriaansa. Harrastuksen ympärille perustettiin Fibula – yhdistys. Ensimmäiset viikinkimarkkinat pidettiin muutaman harrastajan voimin vuonna 1990. 23 -25. 7.2009 pidetyt markkinoille odotettiin 10 000 kävijää. Markkinat ovat kasvaneet historiallisesti elämykselliseksi jättitapahtumaksi. Markkinapaikka on rakennettu tarkkaan vastaamaan muinaisia viikinkimarkkinoita. Vuosien mittaan alueelle on kohonnut pysyviä rakennuksia, tarkoituksena on että markkinoiden ympärille muodostuu oikea viikinkikylä, joka voi olla ympärivuotisessa käytössä.



Käymme leirissä markkinoita edeltävänä päivänä. Paikkoja valmistellaan, pikkutulia näkyy siellä täällä, monista eri maista tulleet alan harrastajat valmistavat ruokaa perheelleen. Rekisterikilvistä voi päätellä paikalle tulleen Puolasta, Ruotsista, mutta myös Suomesta on muutamia ryhmiä. ”Suomessa historian elävöittäminen on vielä aika uutta”, lankaa värjäävä alan harrastaja kertoo. Ruotsalaisen perheen äiti ompelee käsin pellavaista paitaa pienelle trikoopaidassa vilistävälle pojalleen. ”On tärkeää saada kaikki valmiiksi ennen kuin tapahtuma varsinaisesti alkaa”, hän toteaa. Työmenetelmät ovat vanhoja ja asukkaat ja kojujen myyjät ovat pukeutuneet viikinkiasuihin. Luppoaikana heitetään tikkaa, ammutaan jousella tai lauletaan yhteislauluja.

Tämä ei ole viikinkien ruokaa, vaan meidän toisen illan juhlapöytä, joka syötiin roomalaisittain maassa istuen ja makoillen.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Myrskyluodon Maijan kirjoittajan Anni Bloqvistin syntymästä. Åke Lindman ohjasi kirjojen pohjalta tehdyn tv-sarjan ja sävelsi sarjaan tunnusmusiikin. Annista tuli kuuluisuus jonka luona kävivät niin Koivisto kuin Kekkonenkin Ahvenanmaan matkoillaan.


Kirjailija asui koko elämänsä Vårdön kuntaan kuuluvalla Simskälan saarella. Simskälaan matkustaa kesäisin useita turistibusseja, monelle Ahvenanmaa tuo mieleen ensimmäisenä Myrskyluodon Maijan. Kirjailijan elämä oli monessa suhteessa samanlainen kuin Maijan. Meri antoi ja meri otti.


Anni Blomqvistin koti sekä hänen elämänkertansa kirjoittaja Ann-Gerd Steinby.

Seinällä on kuvia kirjailijan miehestä ja pojista. Aviomies Valter ja vanhempi poika Tommy hukkuivat myrskyssä kalastusreissullaan vuonna 1961. ”Se oli kauhea tragedia. Samana yönä hukkui kaksi muutakin kalastajaa”, Bloqvistin elämänkerran kirjoittaja Ann – Gerd Steinby kertoo. Jäädessään kahdestaan 15- vuotiaan Bengtin kanssa Anni alkoi kirjoittaa. Myös nuorempi poika löydettiin hukkuneena vuonna 1987. Eräässä kuvista on Mauno Koivisto. Hän kävi juomassa kirjailijan kanssa lasilliset mehua. Monissa kuvissa kirjailija on kansallispuku päällään. ”Annilla oli tapana pukeutua kansallispukuun saadessaan hienoja vieraita”, Steinby kertoo.

Anni Bloqvistin syntymäkoti Simskälan saarella.

Kirjailija kuoli vuonna 1990. ”Ajatuksen kotimuseosta Anni sai käydessään Runebergin kotimuseossa Porvoossa. Hän halusi, että hänen kodistaan tehdään elävä museo. Ajatuksena oli, että täällä asuu aina joku saaristosta kertova kirjailija ja esittelee taloa”. kertoo Steinby joka asui miehensä kanssa talossa 18 vuotta. Miehensä kuoleman jälkeen Steinby muutti Maarianhaminaan, mutta esittelee taloa haluttaessa. Vierailimme myös kirjailijan haudalla. Hänen taustansa tietäen ymmärtää miksi muistolauseeksi kiveen on valittu ”Eikä merta enää ole”.



Reissu oli virkistävä, mutta loppumatkasta uni voittaa.

Ja varmasti - vastaamme uudestaan Ahvenanmaan kutsuun.