perjantai 31. heinäkuuta 2009

Menneen ajan tunnelmissa Porvoossa


Kävimme siipan kanssa pikku lomasella Porvoossa ja Espoossa. Porvoon vanha kaupunki on aina yhtä ihastuttava kapeine mukulakivikujineen, kahviloineen ja putiikkeineen.



Porvoon valtiopäivien 200 vuotis juhlavuosi näkyy kaupungissa monella tapaa. Eikä suotta, vuonna 1809 Suomi nostettiin kansakunnaksi kansojen joukkoon, kun pitkä Ruotsin vallan alla olo päättyi ja Suomesta tuli suuriruhtinaskunta, jonka päämies oli Venäjän keisari.



Oppaat olivat valmiina viemään valtiopäiväteeman mukaiselle kierroksella ja olivat pukeutuneet eri aikakausien asuihin.



Raatihuoneen ympäristö toimi tapahtumien näyttämönä kaksisataa vuotta sitten.



Restaurointimestari Airi Kallio muutti vanhaan Porvooseen vuonna 1981 ja ryhtyi kunnostamaan ostamiaan lähes parisataavuotiaita kiinteistöjä. Airi Kallio on entisöinyt useita kirkkoja ja lukemattoman määrän antiikkisia huonekaluja. 1982 hän perusti Porvoon restauroinnin ja vuotta myöhemmin aloitti toimintansa Tee – ja kahvihuone Helmi. Loppu onkin historiaa. Cafe Helmen herkuista on käynyt nauttimassa lukematon määrä uniikin kahvilamiljöön ystäviä. Ihmiset tulevat matkojen päästä aistimaan vanhan Porvoon tunnelmaa ja historiaa, jota Porvoo on täynnä. Tuli tuhosi vuonna 1760 kolme neljäsosaa kaupunginosasta. Suurin osa vanhan kaupungin kiinteistöistä onkin rakennettu tulipalon jälkeen. Talot on pyritty kunnostamaan 1700 – ja 1800 – luvun hengen mukaisesti. Nykyisen Tee – ja kahvihuoneen tilat ovat toimineet myös majatalona ainakin 1800 –luvun loppupuolella.

Suuri osa turisteista tietää suunnata askeleensa Helmeen, jossa kaikkialla näkyy asialle omistautuneen, ammattitaitoisen ja persoonallisen omistajan kädenjälki. Värit, huonekalut, astiastot ja koristelut luovat kokonaisuuden, jonka veroista on vaikea Suomesta löytää. Leivonnaisten laadusta ei tingitä koskaan. Voita, sokeria, kananmunia tai kermaa ei säästellä leivonnaisten ja kakkujen valmistuksessa. Airi Kallion ajatusmaailman mukaisesti hyvän maun lisäksi ulkonäkö on jo puoli ruokaa. Listalta löytyy mm. suussa sulava kolmen suklaan kakku, Helmen Toscakakku, Pariisi – Porvoo mansikkatorttu ja suolaisia piirakoita unohtamatta tietenkään kaupungin oman miehen lempileivonnaista Runebergin torttua. Tortun resepti saatiin vanhalta porvoolaiselta suvulta jo parikymmentä vuotta sitten ja sitä on hieman muunneltu. Runeberg aloitti mielellään päivänsä paksulla sylinterinmuotoisella leivoksella, joten torttua alettiin nimittää runoilijan mukaan. Yhdestä kahvilan salongista on omistettu Runebergille ja Romanov – huoneen seinällä on Venäjän hallitsijoiden muotokuvia 1300 – luvulta 1900 – luvun alkuun sekä Aleksanteri I Porvoon valtiopäivillä, jotka pidettiin aivan Helmen naapurissa.




Istuimme iltaa Laila - ystävän kotona.



Ottiliana - kummityttö oli salassa kasvanut nuoreksi neidoksi...



Noora oli käymässä Jerome -poikansa kanssa.


Illalla ajoimme Espooseen, jossa oli pihasauna lämpimänä. Muumitalo oli kattoa vaille asuttavassa kunnossa.





Tullessa piipahdimme Aulangolla, joka on kesäisin upea paikka Hämeenlinnan kupeessa.





Kankaisten marjatilalla nautittiin lomamatkan viimeiset kahvit ja ostettiin kotiin tuliaiseksi makoisia mansikoita.


Pieni tipuparka kökötti ripitettävänä laatikon nokassa...



1 kommentti:

Rilla, kirjoitti...

Hienoja kuvia!