Tätä kaipaan

Laannu jo viima, hellitä jo pakkanen. Anna auringon sulattaa kertyneet kinokset
ja täyttää elämämme valolla ja lämmöllä. Kuistilta napattu kuva puhukoot puolestaan
sen kaiken mikä jää sanomatta.

Kirjat vaihtavat kotia

Arvonta on suoritettu. Kirjat vaihtavat kotia kunhan nimimerkki Peanut
laitat yhteystietosi ylläolevaan osoitteeseen!

Tuhat ja yksi kokemusta Luxorissa

Egypti on kiehtova sekoitus erilaisia aikakausia. Vuosituhanten takainen korkeakulttuuri, temppelit ja hieroglyfit tekevät vahvan vaikutuksen myös tämän päivän ihmiseen. Paahtava aurinko, hiljaa virtaava Niili ja hiekka-aavikot ovat kaikki osa Egyptiä. Niiden keskellä syntyivät muinaisen valtakunnan suurenmoiset saavutukset. Luxor on maailman suurin ulkoilmamuseo. Alf leila wa leila, tuhat yötä ja yksi yö. Satukokoelman kokosi tuntemattomaksi jäänyt egyptiläinen kirjoittaja. Luxorissa pääsee edelleen keskelle tarinoiden tiivistä verkkoa, jossa faaraoiden aikainen loisto sekoittuu nykypäivän elämään.

Luxor on aina innoittanut kirjailijoita. Kukapa ei tietäisi Mika Waltarin Sinuhea. Myös Agatha Christie kirjoitti siellä kirjan ”Kuolema Niilillä” odottaessaan arkeologisia kaivauksia tekevää miestään. Karnakin temppeliä rakennettiin 300 faaraon aikana. Temppelialue onkin valtava, noin 50 hehtaaria. Aikoinaan paikalla työskenteli 80000 orjaa ja pappia, joten tilaa tarvittiin. Valoshowssa illan pimeydessä 1000 ihmistä katoaa temppelien ja pylväiden suojiin. Mahtavin pylväikkö on pylvässalissa, jossa kohoavat yli 20 metriä korkeat ja 3,5 metriä paksut kivipylväät, jotka on kaiverrettu täyteen tekstiä ja kuvia. Asiantuntevan oppaan avulla hieroglyfien salat, obeliskit, atomit, amonit ja faaraoidenaikaiset dynastiat alkavat aueta.

Kuninkaiden laakso sijaitsee erämaassa aivan Luxorin tuntumassa. Kallioiden ja hiekan ympäröimään laaksoon on haudattu hallitsijoita ja muita tärkeitä henkilöitä. Myös Egyptin historian tunnetuin farao Tutankhamon haudattiin Kuninkaiden laaksoon. Hän lepää edelleen kauniisti koristellussa hautakammiossaan. Hautaholveissa kuvaaminen on kameran menettämisen uhalla kielletty. Edes himokuvaajan ei tee mieli kokeilla kiellon rikkomista. Olemme nimittäin saaneet erityisluvan pitää kamerat laukussa, ellemme kuvaa, koska olemme suomalaisia ja suomalaisiin voi luottaa. Olisi surullista pilata maanmiehien maine moisen asian takia, vaikka kamera laukussa poltteleekin. ”You have beautiful eyes”, lipunmyyjä sanoo. Ei haittaa, vaikka hän lausuu saman kohteliaisuuden saman päivän aikana todennäköisesti 2365 naiselle. Päivä alkaa suotuisissa merkeissä.




Haudoista henkilökohtaisesti kiinnostavin on Tutankhamonin hauta. Howard Carter teki Kuninkaiden laaksossa uskomattoman löydön v. 1922. Carter oli vankkumattoman varma siitä, että nuorena poikana v. 1323 eKr kuollut farao Tutankhamon haudattiin aikoinaan Kuninkaiden laaksoon. Vuonna 1914 Carter aloitti kaivaukset, jotka rahoitti rikas englantilainen aristokraatti lordi Caernarvon. Carter kaivoi kahdeksan vuotta löytämättä mitään ja oli valmis luopumaan leikistä juuri ennen kuin sorasta ja hiekasta vihdoin löytyivät porrasaskelmat, jotka johtivat muuratulle ovelle. Ovien takana oli kammio täynnä lippaita, kirstuja, huonekaluja, aseita ja jopa kultaiset sotavaunut, koska tuon ajan egyptiläisille kuolema merkitsi lähtöä pitkälle ja vaaralliselle matkalle. Huoneen täytti valtava, upein sinisin fajanssiupotuksin koristeltu kultainen hautakaappi. Carterin vaivat palkittiin moninkertaisesti. Hauta oli todellinen aarreaitta. Haudan tyhjentämisessä menikin kymmenen vuotta. Carter numeroi, mittasi, valokuvasi tai piirsi haudan neljän kammion kaikki esineet, jotka sen jälkeen siirrettiin Kairoon. Carter pääsi tutkimaan Tutankhamonin muumiota vasta lähes kolme vuotta haudan löytämisen jälkeen. Nuori farao oli kääritty pellavaliinoihin, joissa oli 143 pahoilta voimilta suojaavaa kulta – amulettia tai jalokiveä. Faaraon päätä peitti kultanaamio. Koko maailma innostui suunnattomasti Tutankhamonin haudan löytymisestä. Kaikki Lontoon suuret sanomalehdet lähettivät oman reportterinsa Egyptiin. Lopulta Luxor oli hukkua turisteihin.

Kaupankäynti Luxorin basaareissa vaatii hyviä hermoja. Finland, Finland, Nokia, Nokia, terve, terve soi taukoamaton huuto kauppakujilla. Loppuviikkoa kohden myyjien into jo hieman laantuu. Vierailemme Aladdinin luolan yläkerrassa katselemassa mattoja ja huiveja. ”Tervetuloa Aladdinin luuoola”, sanoo Aladdin. Silkkimatto toisensa jälkeen vilahtaa silmien edessä. ”Iihana mattu, vaaiihtaa vari”. Alakerta on täynnä vanhoja lamppuja ja kaikkea mahdollista tavaraa. "Iihanaa romua", sanoo Aladdin itse. Joku kaupustelijoista haluaa tietää mikä on Suomen kuningattaren nimi. Vastaan ja sen jälkeen hän tiedustelee omaa nimeäni. Sama nimi, miten voi olla mahdollista, kysyjä raapii ihmeissään päätään.

Kaikkien faaraoiden haudoilla oli aikoinaan vartiossa patsaita. Vartijoista huolimatta kaikki kuninkaiden haudat paitsi Tutankhamonin hauta ryöstettiin ja tyhjennettiin aarteistaan jo Egyptin valtakauden aikana. Tutankhamonin hauta odotti löytymistään lähes meidän päiviimme asti, jotta myös tämän vuosituhannen ihmisille jäisi todisteita yhdestä maailmanhistorian ensimmäisistä ja vaikutusvaltaisimmista kulttuureista. Kun Luxorista lähtee, voi olla varma, että seuraavaan kertaa jää vielä ainakin tuhat ja yksi tarinaa.